Stop Insulting My Grandmother

Loistavaa tekstiä RosieBlogs issa.

Minua henkilökohtaisesti ärsyttää lause jonka löytää monen englanninkielisen kirjan takakannesta:

NOT YOUR GRANDMOTHERS KNITTING

Molemmat isoäitini olivat käsityöihmisiä. Toinen neuloi koko suvun sukat, hakkasi kangaspuissa matot ja teki aivan upeita pöytäliinoja virkaten ja kirjoen. Toinen osasi ommella mitä vain oli sitten kyse vanhojentanssipuvusta tai tavallisesta trikoopaidasta.Ja tottakai minä arvostan sitä! Molemmat naiset osasivat tehdä monia asioita joita minä en ehkä koskaan opikaan ja monet lapaset olen tehnyt mummoni kutomien perusteella. Ompeluvinkkejä ja onnistumisen ilon jakamista toisen mummon kanssa olisin kaivannut viimeksi aiemmin tällä viikolla. Mitä antaisinkaan jos mummo nyt opettaisi minut kutomaan mattoja!

Perskele sentään, mummot rulaa!

~ Kirjoittanut valokki : lauantai, helmikuu 17, 2007.

3 vastausta to “Stop Insulting My Grandmother”

  1. Minä olen samaa mieltä, tosin minun tapauksessani ei kauheasti kannata mainostaa isoäitieni neulomisia, vaikka he käsityöihmisiä olivatkin (toinen oli jopa modisti ammatiltaan). Äitini äiti kertoi kauhujuttua siitä miten hänet oli pakotettu neulomaan reisimittaista sukkaa koulussa, en tiedä kuka sen lopulta neuloi, ehkä hänen äitinsä mutta se jäi iäksi parittomaksi.
    Olen joskus katsonut niitä trendikkäitä neulekirjoja, mutta niiden mallit ovat aina niin kummallisia etten voisi kuvitellakaan käyttäväni sellaisia. Minulle taisi olla eniten hyötyä yläasteen käsityönopettajasta, joka oli tyylitietoinen keski-ikäinen nainen, joka kannusti minua suunnittelemaan itse töideni malleja värejä, vaikkei lopputulos aina ollutkaan kummoinen oli se ainakin minun näköiseni. Edelleenkin keksin mieluummin itse tai ainakin sovellan kuin seuraan tiukasti valmista mallia (ja siksi neulon lähinnä sukkia ja pipoja ja sellaista).

  2. Minun käsityönopettajani eivät kummatkaan olleet niin kovin kannustavia.
    Ala-asteelta tuli hauska muisto mieleen. Lapaset meidän piti neuloa käsitöissä ja muistan vielä miten iloisesti tikutin niitä sähkönsinisestä seiskaveikasta. Resorin neulomisesta ilmeisesti tykkäsin, vai tiedä sitten mistä johtui että loppujenlopuksi resori ulottui kyynerpäihin asti. En muista myöskään mistä johtui etten oikein pysynyt perässä 2 oikein, 2 nurin resorissa, vaan siitä tuli lähinnä 2 o, 2n 5 kerrosta, 2n, 2o 5 kerrosta resoria. Sen muistan että opettajalla paloi hermo tämän takia :) Kyllä ne lopulta valmistui kuitenkin, molemmat lapaset ja muutaman kerran niitä tais tulla käytettyäkin pulkkamäessä. Täytyy kysyä äidiltä jos ne löytyisi vielä jostain, voisin laittaa vaikka kuvankin..

  3. Ruusu puhuu asiaa. Minun osasi tehdä mm. karvakenkiä ja muita saamenkäsitöitä. Osasi, kun oli pakko, mutta taisi tykätäkin. Voi, kunpa olisi ehtinyt opettaa minullekin.

    Suloisen kuuloiset lapaset olet tehnyt. Minä tein koulussa valtavan villapaidan, ihan liian valtavan. Olkapäiden kohta oli jossain lähempänä kyynärpäitä. =D

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: